Ravinto. Muutama sana rasvasta (Pia)

No niin tässä on hieman vierähtänyt aikaa ennen kuin pääsin kirjoittamaan meidän blogiimme.
Yrittäjällä on “muutamia” asioita hoidettavanaan , joten sorry kun on kestänyt 😦
Yritän ehtiä kirjoitella tänne asioista , joita kohtaan päivittäin työssäni tai muuten vain ovat monien ” huulilla” 😉
Taustastani sen verran , että olen liikunnanohjaaja, Personal Trainer , Trainer 4 Youravintovalmentajasekä hieman yllättäen ,myös kokki !
Olen toiminut liikunta-alalla nyt 13 vuoden ajan, tehden töitä ryhmäliikuntaohjaajana, palveluneuvojana, kuntosaliohjaajana,
Personal trainerina sekä johtotehtävissä jo pidemmän aikaa. Kuitenkin se veri vetää opiskelemaan alaa tai siihen liittyviä asioita
koko ajan lisää, kun olen tällainen “jokapaikanhöylä”.
Kotona minulla on 3 ihanaa lasta, joista vanhin jo yläasteikäinen sekä mies joka myös on hyvin urheilullinen joten elämämme pyörii enemmän tai vähemmän urheilun sekä ravitsemuksen ympärillä 🙂
Lisää itsestäni voin kertoa myöhemmin, mutta nyt asiaan.
Seuraavassa pohdintoja sekä faktaa erittäin tärkeästä asiasta, eli RASVOISTA!
Näistä kirjoitellaan paljon, mutta usen (ikävä kyllä) mainostusmielessä ja ( taas) ihmisiä johdetaan harhaan…
Haluaisin, että miettisitte tarkkaan asiaa ja käyttäisitte “maalaisjärkeä” kun pistätte suustanne alas tavaraa 🙂
Valinnoilla on väliä.

Valinnoilla on väliä.

HYVÄT JA HUONOT RASVAT
Mitä sitä söis?

 
Mitä sitä söis?
Monesti rasvoja kartetaan turhaan. Kaikki rasvat eivät suinkaan ole haitallisia, vaan päinvastoin. Monet rasvat ovat terveydelle hyväksi.
Niiden ravintosisältö on hyvä ja ne saavat ruoan maistumaan herkullisemmalta.
Rasvat ovat energianlähde, ja jotkin niistä edistävät sydämen terveyttä ja sisältävät välttämättömiä rakennusaineita kaikille soluille.
Kannattaa siis harkita, kuinka paljon ja minkä tyyppisiä rasvoja syö.
HYVÄT RASVAT Pehmeät eli hyvät rasvat ovat tyydyttymättömiä rasvoja, joita on kahta tyyppiä: kertatyydyttymättömät ja monityydyttymättömät.
Kertatyydyttymättömiä (rasvahappoja) rasvoja on runsaasti esimerkiksi – oliiviöljyssä -rypsiöljyssä – pähkinöissä, esimerkiksi hasselpähkinöissä – avokadossa
Monityydyttymättömiä (rasvahappoja) rasvoja on esimerkiksi – rasvaisessa kalassa, kuten lohessa, silakassa ja makrillissa
– kasviöljyissä, kuten auringonkukkaöljyssä – kasvirasvalevitteessä ja -margariinissa
HUONOT RASVAT Tyydyttyneet eli kovat rasvat sekä transrasvat ovat huonoa rasvaa.
Liian suuri huonojen rasvojen saanti on yksi suurimmista kohonneen kolesterolin syistä.
Tyydyttyneitä (rasvahappoja) rasvoja on esimerkiksi voissa rasvaisessa lihassa, makkaroissa juustossa täysmaidossa.
Transrasvoja on esimerkiksi – leivonnaisissa ja kekseissä, joilla on pitkä säilyvyysaika – uppopaistetuissa grilliruoissa
Transrasvat ovat haitallisia. Ne nostavat pahan LDL-kolesterolin pitoisuutta, mutta myös laskevat hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta
Transrasvoja syntyy kun elintarviketeollisuudessa keinotekoisesti kovetetaan rasvoja Niiden välttämiseksi on hyvä lukea tuoteselosteita!
Mikä on sinun valintasi?

Mikä on sinun valintasi?

Tässä pientä alustusta itse asiaan, josta on paljon kyselty sekä myös “väitelty”…

Elimistölle on siis hyvä tarjota rasvahappoja sopivassa suhteessa. Turvallisinta on, jos ruokavalio sisältää eniten öljyhappoa, yksittäistyydyttymätöntä rasvaa. Sen sopivana osuutena energiansaannistamme on 15–20 prosenttia. Tähän päästään käytännössä sillä, että käytetään pääasiallisena rasvana rypsiöljyä tai oliiviöljyä.
Seuraavassa vertausta kahdesta paljon puhutusta öljystä:
RYPSIÖLJY vastaan KOOKOSÖLJY
RYPSIÖLJYN rasvahappokoostumus on paras mahdollinen. Siinä on sydämelle, aivoille ja silmän verkkokalvolle välttämättömiä Omega-3- ja 6-rasvahappoja.
Öljy ylläpitää ihon solukalvoja ja estää ihoa kuivumasta. Rypsiöljyssä linolihappoa on 22 % ja alfalinoleenihappoa 11%
Saadakseen suositusten mukaisen määrän sekä omega-3 , että 6- rasvahappoja rypsiöljyä tarvitaan vrk 2 ruokalusikallista.
KOOKOSÖLJY Kookosöljyä pidetään ihmeaineena. Sillä väitetään olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa ihon kuntoon, immuunisysteemin toimintaan,
suolistovaivoihin, painoon, veren kohonneisiin kolesteroliarvoihin, diabetesriskiin, väsymykseen ja kilpirauhasen toimintaan.
Kookosöljy on kuitenkin sydämen hyvinvoinnille pahaksi. Sen rasvahapoista yli 90 prosenttia on kovia, mikä tekee siitä huonon rasvan.
Ihmiselle välttämättömiä rasvahappoja, eli rasvahappoja, joita elimistö ei pysty itse valmistamaan, kookosöljyssä on erittäin vähän:
linolihappoa (omega-6) 1,9 prosenttia ja alfalinoleenihappoa 0,2 prosenttia.
Väite siitä, että kookosöljyllä on erilainen rasvakoostumus kuin kookosrasvalla, on harhaa.
Kylmäpuristus ei myöskään vaikuta rasvakoostumukseen eikä muuta kookosöljyä terveyttä edistäväksi.
Saadakseen suositusten mukaisen määrän sekä omega-6- että omega-3-rasvahappoja tulisi kookosöljyä
nauttia noin 1,2 litraa  eli 79 ruokalusikallista päivässä. OHHOH !!!!
Mainettaan huonompaa rasvaa

Mainettaan huonompaa rasvaa

Tieteellinen näyttö kookosöljyn vaikutuksista erilaisten sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn on heikko, sillä ihmisillä tehtyjä tutkimuksia on hyvin vähän.
Tutkimustieto ei siis puolla sitä, että kookosöljy vaikuttaisi positiivisesti ihon toimintaan, Crohnin tautiin, väsymykseen, ärtyvän suolen oireyhtymään,
kilpirauhasen toimintaan, painoon tai diabetekseen. Rotilla tehdyt tutkimukset eivät riitä suositusten antamiseen. Itse käytän kookosöljyä ainoastaan ulkoisesti iholle 😉
Rasvan mahdollisia immunologisia eli tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia perustellaan yleensä runsaalla omega-3- tai runsaalla antioksidanttipitoisuudella.
Omega-3-pitoisuus kookosöljyssä on hyvin pieni. E-vitamiiniakin kookosöljy sisältää vain 1,8 mg/100 g, vain kymmenesosan rypsiöljyn E-vitamiinimäärästä.
A- ja C-vitamiinia kookosöljy ei sisällä lainkaan.
Muina kookosöljyn vaikuttavina aineina on nostettu esiin muiden muassa kasvikunnan sterolit ja ko-entsyymi Q.
Niiden pitoisuudet kookosöljyssä ovat kuitenkin niin matalia, ettei niillä ole terveydellistä vaikutusta.
Esimerkiksi steroleita kookosöljy sisältää 100 grammassa n. 100 mg, kun rypsiöljyn kohdalla sama luku on noin 700 mg.
Kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseensä tuotteista, mutta järki käteen kun valitaan niitä rasvoja sinne jääkaappiin ja turhat “hifistelyt” pois!
Kettu kuittaa 😉 -Pia
Ei saa ottaa elämää liaan vakavasti.
“Why so serious?”
Advertisements

7 thoughts on “Ravinto. Muutama sana rasvasta (Pia)

  1. Pia muista linkata lähteet kun kopioit tekstiä suoraan toisilta sivuilta 😉

    Tuo väite että kovat rasvat olisi syynä kohonneeseen kolesterliin ja muihin vaivoihin ei pidä täysin paikkaansa, vaikka kovat rasvat voisivatkin nostaa kolesterolipitoisuutta hetkellisesti, niin asiaan liittyy aina muitakin tekijöitä, eikä syytä voida laittaa ainoastaan rasvan piikkiin.. Transrasvat tosiaan ovat pahasta, mutta esim. kookosöljy sisältää todella paljon keskipitkiä rasvahappoja. Keskipitkät rasvahapot käyttäytyvät kehossa eri tavalla kuin pitkäketjuiset rasvahapot (kasviöljyt), jotka sulavat kehossa paljon hitaammin kuin keskipitkät. Sanotaan näin suomenkielellä, että keho joutuu tekemään enemmän työtä ennen kuin pitkäketjuiset rasvahapot muuttuvat käyttökelpoiseen muotoon. Pitkäketjuiset rasvahapot varastoituvat myös helposti rasvaksi kehoon.

    Kookosöljyn rasvahapot sen sijaan ovat jo valmiiksi käyttökelpoisessa muodossa ja rasvahapot siirtyvät suoraan maksaan ja sieltä energiaksi. Tämän perusteella kookosöljy on erittäin hyvä energianlähden esimerkiksi urheilijoille. Kookosöljy ei siis jämähdä kroppaan, vaan se muuttuu energiaksi ja jopa buustaa kehon rasva-aineenvaihduntaa.

    T. Aino 🙂

    • Hei Aino ja kiitos kommentista.

      Osottain syy lähteen puuttumiseen on mun vika (Anton).

      Yritän pitää flow fiilistä yllä ja lähteet katkaisee tekstiä. Kun ne saan uudelleen Pialta voin laittaa jutun loppuun.

      Oma kortti pakkaan “rasvat” on tämä:

      Kookosraavaa en käytä enkä suosittele koska se on kova rasva. Muut syyt täällä: http://www.rasvatieto.fi/ajankohtaista/kookos%C3%B6ljy-mainettaan-huonompi

      Voin myöntää että urheilijalle kuten sinä, minä, Pia tai henkilö joka treenaa usein ja kovaa ei kookosrasva ole “niin paha”.

      Mutta muistakaamme että suurin osa jotka blogiamme lukevat eivät välttämättä liiku usein ja treenaa superkovaa…
      Ja silloin kookosrasva on turha.

      Haluan painottaa että en ole kokki, ravintoterapeutti tai ravintovalmentaja.
      Oma tietämys perustuu mielipiteisiin, julkaisuihin, kokemuksiin, keskusteluihin ja pt opintoihin.
      …joten jokainen päättäkööt miten tarkkaan kuuntelevat mun mielipidettä tässä asiassa.

      Kaikissa rasvoissa on hyvää ja huonoa…ja päättäkööt lukijat mikä on heille tärkeintä.

      Terkkuja,
      Anton

    • Kuten Pia sanoi… jokaisella omat preferenssinsä.

      Itse olen rypsiöljyn kannattaja ja vältän voita, mielummin käytän margariina…jos käytän.

      Mutta “to each his own”
      – Anton

  2. Ihanaa kuulla mielipiteitä ja nämä olivat myös minun mielipiteitäni =) Jokainen päättäköön itse mitä napaansa vetää 😉
    Linkkejä löytyy miljuunia joten niitä voi lisätä tänne mielinmäärin jos siltä tuntuu !
    -Pia- 😉

  3. ja vielä sellanen lisäys et älkää valittako. Nää on kuitenki asian tuntijoiden neuvoja. Syökää mitä lystäätte mutta älkää valittako vaikka mieli tekis. Kiitos 🙂

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s